Lääketieteen kehitys on tuonut markkinoille uusia biologisia lääkkeitä, jotka luovat toivoa muun muassa harvinaissairaille, nivelreumapotilaille ja syöpäsairaille. Haasteena on kuitenkin uusien lääkkeiden miljoonakulut, jotka ovat tuplanneet yliopistollisten sairaaloiden lääkekulut vain parissa vuodessa.

– Biologiset lääkkeet voivat maksaa sairaalalle jopa satojatuhansia euroja per potilas vuositasolla, jonka seurauksena lääkekulut ovat tuplaantuneet. Se on aika monen kymmenen sairaanhoitajan vuosipalkka, Tyksin Lasten ja nuorten klinikan toimialuejohtaja Heikki Lukkarinen toteaa Ylen A-studiolle antamassaan haastattelussa.

Biologisia lääkkeitä voidaan pitää todellisena tieteen läpimurtona, jota ei ole saavutettu ilmaiseksi.

– Uuden lääkkeen tutkimustyö voi maksaa jopa 1,5 miljardia euroa ja kestää kymmenen vuotta ennen kuin tuote saadaan markkinoille. Lisäksi potilasmäärä saattaa olla pieni, jolloin hinta potilasta kohden nousee suureksi, maajohtaja Niilo Färkkilä lääkeyhtiö Amgenilta avaa lääkkeiden korkean hinnan taustasyitä Ylelle.

Färkkilän mukaan pitkä elämä on lääkekustannusten nousun suurin yksittäinen selittäjä.

– Suomessa kuolee päivittäin 35 ihmistä syöpään, mikä lisää lääkekehityksen tarvetta. Pitkä elämä tarkoittaa kasvanutta riskiä sairastua syöpään.

Kustannuspolitiikkaan etsitään ratkaisua hoidon vaikuttavuudesta. Tällöin sairaalat saavat listahinnasta alennusta sen mukaan, miten hyvin lääke potilaaseen tehoaa. Esimerkiksi Amgen antaa joistakin lääkkeistään vaikuttavuustakuun: mikäli hoito ei tehoa potilaaseen lainkaan, se ei myöskään maksa mitään. Pohdinta elämän hinnasta on kuitenkin haasteellista.

– Tarvitsemme yleisen ohjenuoran siihen, miten meidän yhteiskunnassa arvotetaan laatupainotettuja elinvuosia. Mitä rahalla saadaan, miten elämä paranee ja mikä on hyväksytty kustannus tästä parannuksesta potilasta kohden, Lukkarinen avaa haastavaa pohdintaa elinvuosien hinnasta.