Korona hallitsee kansallisia terveysuutisia, mutta silti useimmille suomalaisille todennäköisesti suurempi terveysuhka on sydän- ja verisuonitaudit, jotka tekevät miljoonien kansalaisten elimistössä salakavalasti tuhojaan. Arviolta noin kahdella miljoonalla suomalaisella on korkea verenpaine, isolla osalla tietämättään. Sydän- ja verisuonitaudit puolestaan altistavat aivoverenkiertohäiriöille, joihin sairastuu vuosittain noin 30 000 suomalaista. Aivoverenkiertohäiriöt ovat Suomen kolmanneksi yleisin kuolinsyy.

Kuitenkin nykytiedon mukaan suurin osa aivotapahtumista olisi ennaltaehkäistävissä. Tärkein yksittäinen ja jokaisen kansalaisen käsillä oleva tekijä on säännöllinen pulssin tunnustelu. Sydän- ja verisuonisairaudet eivät useinkaan aiheuta oireita, jonka vuoksi esimerkiksi rytmihäiriön ensimmäinen oire voi olla aivoinfarkti. Päivittäisellä pulssin tunnustelulla epäsäännöllinen syke voidaan havaita ennen kuin se johtaa vakaviin seurauksiin.

Aivosairaudet ovat myös merkittävä kansantaloudellinen kuluerä. Nykyisellään aivosairaudet, joista 90 prosenttia olisi estettävissä, kustantavat yhteiskunnalle 11 miljardia euroa.

Tiesitkö, että…?

  • Epäsäännöllinen pulssi voi olla ensimmäinen ja viimeinen varoitus aivoinfarktista. Pulssia tunnustelemalla voit ehkäistä aivoverenkiertohäiriön.
  • Pulssia suositellaan tunnusteltavaksi joka päivä aamuin illoin.
  • Normaali lepopulssi on 50-100 lyöntiä minuutissa.
  • Pulssi tuntuu yleensä parhaiten ranteessa peukalon puolella.
  • Epäsäännöllisen sykkeen tunnistamista pulssista helpottaa, jos sydämen sykähdyksiä laskee ääneen.
  • Lääkäriin on syytä hakeutua, jos pulssi on epäsäännöllinen toisenkin tunnustelun jälkeen tai jos et saa sykkeestä selvää.
  • Joskus liikunta, lääkitys tai flunssa voivat hetkellisesti nopeuttaa sydämen sykettä.