Allergia- ja astmaliiton asiantuntijoiden mukaan on. Ainakin mikäli mielii hoitaa nuhan oireet kuntoon. Allergiseen nuhaan nimittäin tehoaa eri konstit kuin perinteiseen flunssaan. Kokosimme yhteen viisi nyrkkisääntöä, joiden avulla erotat nuhasi aiheuttajan.

1. Kurkkaa kalenteriin

Allerginen nuha vaivaa tyypillisesti lehtipuiden ja heinien kukkiessa keväällä ja kesällä, flunssakausi jyllää kovimmillaan syksyisin ja talvisin. Usein pitkäkestoinen kesäflunssa onkin todellisuudessa allergista nuhaa, joka olisi helposti hoidettavissa, jos se tunnistettaisiin allergiaksi.

2. Paksua vai vetistä?

Allerginen nuha oireilee vuotavana nenänä ja vetisenä räkänä, viruksen tai bakteerin aiheuttamassa flunssassa rään koostumus on yleensä paksumpaa ja olo selkeästi tukkoisempi. Jos siis nenä valuu solkenaan ilman niistämistäkin, kyse saattaa olla flunssan sijaan allergiasta.

3. Oireiden kesto

Virusflunssa helpottaa yleensä ilman hoitoakin muutamassa päivässä, allerginen nuha voi hoitamattomana kestää koko allergiakauden.

4. Auttaako lepo vai toimiiko antihistamiini?

Flunssan paras lääke on lepo, mutta allergista nuhaa ei nukkumalla nujerreta. Allerginen nuha saattaa flunssan tavoin aiheuttaa väsymystä, mutta lepo ei vie nuhaa pois. Sen sijaan yksinkertaisilla kotikonsteilla allergisen nuhan oireet saattavat helpottaa merkittävästi. Jos antihistamiini, nenähuuhtelu ja -sumute tepsivät, nuha on todennäköisesti peräisin allergiasta.

5. Kuumetta ja kolotusta vai silmäoireita ja aivastelua?

Allergiseen nuhaan ei kuulu flunssalle tyypillistä lihaskipua ja kuumeilua. Aivastelua voi esiintyä molemmissa, mutta allergisessa nuhassa aivastelu on monesti runsaampaa ja painottuu ulkotiloihin. Flunssa sen sijaan voi saada olon niin vetämättömäksi, ettei ulos edes jaksa lähteä. Allerginen nuha saa silmät punoittamaan ja vetistämään, flunssassa silmät voivat aristaa ja tuntua kuumeisilta.