10 vuotta sitten vähän yli viisikymppinen Seija havahtui toistuviin sydämentykytyksiin.

– Elin hektistä elämänvaihetta ja töissä oli kiirettä, joten ajattelin epäsäännöllisen pulssin liittyvän stressiin. Sydämen pamppailut tulivat kohtauksina, jotka kuitenkin menivät nopeasti ohi. Mitään muita oireita minulla ei ollut, joten jätin asian sikseen, nainen muistelee.

Sydämentykytykset kuitenkin jatkuivat ja tulivat entistä tiheämpään myös vapaalla, kun stressiäkään ei olisi pitänyt olla.

– Hakeuduin lääkärin vastaanotolle, mutta sydänfilmissä ei näkynyt mitään. Pitkään jatkuneet sydämen pamppailut saivat kuitenkin lääkärin tutkimaan asiaa enemmän. Se oli minun onneni, Seija kiittelee.

24-tunnin Holter-mittauksessa syy epäsäännölliseen pulssiin selvisi.

– Sydämeni lyöntejä seurattiin vuorokauden ajan, jossa rytmihäiriöni saatiin kiinni. Vasta jälkikäteen olen tajunnut, miten vaakalaudalla elämäni oli, nainen sanoo ja kannustaa vertaisiaan tutkituttamaan sydänoireet viipymättä.

Tunnetko pulssisi?

Eteisvärinä on hyvin hoidettavissa, mutta haasteellista on, että iso osa eteisvärinäpotilaista ei tunnista rytmihäiriötä. Hoitamattomana eteisvärinä voi aiheuttaa aivoinfarktille altistavia verihyytymiä, mutta diagnosoidussa sairaudessa hyytymien muodostuminen ehkäistään lääkityksellä ja potilaat voivat elää pitkän ja hyvän elämän.

Eteisvärinä oireilee tyypillisesti sydämen epätasaisena ja nopeana rytminä, väsymyksenä, hengästymisenä tai hikoiluna, mutta voi olla oireilematta lainkaan. Tämän vuoksi riskiryhmien on tärkeää tunnustella pulssia ja mitata verenpainetta, jotta eteisvärinä saadaan kiinni ennen hyytymien muodostumista.

Sydänliiton ylilääkäri Anne-Mari Hekkalan mukaan eteisvärinäpotilaiden määrä Suomessa on kasvussa. Ilmiötä selittävät muun muassa väestön ikääntyminen ja ylipainon yleistyminen. Erityisesti vähäinen liikunta ja ylipaino pistävät sydämen koville, ja nykyisellään suomalaisista jo neljännes on ylipainoisia.

*Nimi muutettu