Raudanpuute oireilee muun muassa väsymyksenä, huimauksena, päänsärkynä, sykkeen nousuna, hengästymisenä, suorituskyvyn laskemisena ja levottomina jalkoina. Asiantuntijoiden mukaan moni sietää oireita turhaan, vaikka tilanne olisi helposti korjattavissa rautatablettien avulla.

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen ravitsemusyksikön tutkimuspäällikkö Iris Erlund korostaa, että raudanpuuteanemialle voi altistua, vaikka elintavat olisivat terveelliset. Punainen liha, täysjyvävilja sekä palko- ja viherkasvit täydentävät rautavarastoja, mutta monipuolisinkaan ruokavalio ei yksin riitä, mikäli kuukautisvuoto on hyvin runsasta. Riittävällä C-vitamiinin saannilla voi tukea raudan imeytymistä, mitä puolestaan kofeiini ja maitotuotteet heikentävät. Toisaalta myös voimakas fyysinen rasitus syö rautavarstoja. Rauta-arvot kannattaakin selvittää, jos potee jatkuvaa, selittämätöntä väsymystä ja on hedelmällisessä iässä oleva nainen.

Mikä ferritiini?

Elimistön rautapitoisuudet mitataan verenkuvasta saatavilla hemoglobiini- ja ferritiiniarvoilla, jotka vain yhdessä selittävät riittävästi elimistön rautapitoisuutta. Ferritiiniarvo kuvastaa elimistön rautavarastoja, ja sen avulla alhaiset rautatasot voidaan saada selville jo ennen kuin hemoglobiiniarvot laskevat. Näin ferritiiniarvon mittaaminen edesauttaa alkavan anemian ehkäisyssä. Hemoglobiini on alhainen usein vasta, kun elimistö jo kärsii raudanpuuteanemiasta. Toisaalta matala ferritiiniarvo ei automaattisesti tarkoita raudanpuutetta, sillä ferritiiniarvot voivat nousta hetkellisesti myös esimerkiksi tulehduksen seurauksena.