Taloustutkimus toteutti helmikuussa 2020 yhdessä Novo Nordiskin kanssa kyselytutkimuksen, jossa selvitettiin tyypin 2 diabeteksen vaikutusta potilaiden ja heidän läheistensä elämään.

Tutkimuksessa nousi esiin, että sairaus voi vaikuttaa potilaiden elämänlaatuun monin tavoin. Tyypillisimpiä vaikutuksia olivat väsymys, unettomuus, taloudellinen taakka sekä jaksamattomuus harrastaa.

Sairauden hoidossa kuormittaviksi koettiin erityisesti ravitsemuksen noudattaminen ja säännöllisen liikunnan toteuttaminen, joita pitivät haasteellisina liki puolet potilaista. Lisäksi noin joka kuudes vastaaja (17 %) kertoi välttelevänsä joitakin sosiaalisia tilanteita sairautensa vuoksi.

- Jos elintapamuutoksia on vaikeaa noudattaa, potilas saattaa välttää esimerkiksi tilanteita, joissa on vaikea syödä kohtuullisesti. Lohduttava viesti kuitenkin on, että pienetkin muutokset vaikuttavat. Ei tarvitse laihduttaa 50 kiloa vaan voi aloittaa 5 prosentin painonlaskulla. Tunnin juoksulenkin sijaan voi aloittaa 10 minuutin kävelystä, lääketieteellinen johtaja Tero Saukkonen Novo Nordiskista muistuttaa.

Diabeetikot eivät tunnista kaikkia riskitekijöitä

Vaikka tyypin 2 diabetes on Suomessa hyvin yleinen sairaus, sen riskitekijöitä tunnetaan vaihtelevasti. Tutkimuksessa suurin osa potilaista tunnisti sairauden riskitekijöiksi ylipainon, vähäisen liikunnan ja sukurasitteen, mutta esimerkiksi tupakointi ja uniapnea osattiin yhdistää kakkostyypin diabetekseen harvemmin. 

Moni sairastaa tyypin 2 diabetesta pitkään tietämättään: tutkimuksen osallistuneista potilaista peräti seitsemän kymmenestä kertoi, että oma sairaus on tunnistettu sattumalta esimerkiksi muun lääkärikäynnin yhteydessä. Onkin ilmeistä, että diabeteksen oireita ei aina tunnisteta eikä niiden pohjalta osata hakeutua hoitoon.

Saukkosen mukaan on erittäin yleistä, ettei potilas itse tiedä sairastavansa tyypin 2 diabetesta. Väsymys ja huono nukkuminen voivat johtua monesta seikasta, ja pahimmillaan sairaus tunnistetaan esimerkiksi vasta sydäninfarktin yhteydessä.

- Vaikka oireet eivät olisi alussa merkittävät, alusta asti tehokas hoito voi hidastaa sairauden etenemistä ja tehdä sen kanssa elämisestä helpompaa. Jos itsellä on pieniäkin epäilyjä kakkostyypin diabeteksesta, asiaa ei kannata viivyttää vaan ottaa saman tien yhteyttä terveydenhuoltoon ja nostaa diabetes puheeksi. Diabetesliiton sivuilta löytyvä testi auttaa nopeasti arvioimaan omaa diabetesriskiä, Saukkonen vinkkaa.

Oikea hoito parantaa elämänlaatua

Diagnoosin jälkeen myös hyvän hoitotasapainon löytäminen on tärkeää. Kakkostyypin diabeteksen hoidon keskeiset kohteet ovat samoja kuin sairauden riskitekijät: painon hallinta, liikunta, ravitsemus ja uni. Lääkehoito tukee elintapamuutoksia. Tutkimuksessa yli neljäsosa vastaajista kuitenkin kertoi, ettei ota heille määrättyjä lääkkeitä ainakaan täysin määräyksen mukaisesti.

- Lääkkeet saattavat jäädä ottamatta, jos omahoito koetaan epämotivoivana tai oireet eivät ole niin selkeät, että potilas tuntisi olevansa sairas. Lääkkeistä ja niiden sivuvaikutuksista on liikkeellä myös paljon vanhentunutta tietoa, joka ei päde enää kaikkiin nykyisiin valmisteisiin.

Saukkonen muistuttaa, että oikean hoidon noudattaminen on tärkeää, sillä huono hoitotasapaino heikentää lyhyellä aikavälillä jaksamista ja voi aiheuttaa pitkällä aikavälillä monenlaisia liitännäissairauksia.

- Mitä aiemmin riskitekijöihin ja oireisiin puututaan, sitä paremmat mahdollisuudet on hallita myös sairautta ja sen etenemistä. Tarttumalla hoitoon ajoissa voi tulevaisuudessa päästä vähemmällä.

Taloustutkimuksen ja Novo Nordiskin järjestämässä tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten tyypin 2 diabeetikoiden ja heidän läheistensä elämää. Kyselytutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen internetpaneelissa 11.–24.2.2020, ja siihen vastasi yhteensä 202 potilasta ja 150 läheistä.