Terveydenhuollon murros on lisännyt keskustelua potilaan omasta vastuusta sairauden hoidossa. Sairaanhoitopiirit uudistuvat, vuodepaikkoja vähennetään ja lääkäreiden etävastaanotot lisääntyvät. Pitkäaikaissairauksien hoidossa ja ennaltaehkäisyssä tärkein työ on aikaisemminkin tapahtunut potilaan kotona, jatkossa kotisohvalta käsin voi olla mahdollista hoitaa myös esimerkiksi leikkaushoidon kontrollikäynti. Julkisessa keskustelussa yhdelle muutos näyttäytyy vain resurssipulan seurauksena, toinen taas näkee sen palveluiden kehittymisenä ja oman arjen helpottumisena. Loppujen lopuksi suurin osa ihmisistä kuitenkin sairastaa ennemmin omassa sängyssä kuin sairaalavuoteella.

Potilaan osallistamisessa on kuitenkin toinenkin näkökulma. Potilashoidon tulokset ovat osoittaneet, että mitä paremmin potilas tulee kohdatuksi ja kuulluksi oman hoitonsa suunnittelussa ja toteutuksessa, sitä paremmin hän sitoutuu omaan hoitoonsa ja sitä tehokkaammin hoidossa onnistutaan.

Terveyskeskuslääkäri Satu Brinkmann kiteyttää osallistavan hoidon näin:

”Potilasta osallistavassa hoidossa varmistetaan yhteinen ymmärrys potilaan ja lääkärin välillä, jotta potilaan tahto voidaan huomioida hoitoa koskevassa päätöksenteossa. Lääkärin tulee ymmärtää, mikä potilaalle on tärkeää ja mitä potilas tietää sairauden merkityksestä ja sen hoidosta.”

Kohdatuksi tuleminen lääkärin vastaanotolla luo arvostuksen tunnetta, lisää ymmärrystä omasta sairaudesta ja kasvattaa motivaatiota omahoitoon.

”Kun hoito tapahtuu kotona, tuloksia saadaan silloin, kun potilas sitoutuu siihen”, Brinkmann toteaa.