Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka, mikä on iän yhteys diabetekseen?

Diabetes on ryhmä erilaisia sairauksia, joita yhdistää haiman insuliinierityksen häiriö ja pitkäaikaisesti koholla oleva verenglukoosi eli verensokeri. Lapset sairastavat pääasiassa autoimmuunitulehduksen pohjalta syntyvää tyypin 1 diabetesta. Toisaalta tyypin 1 diabetekseen voi sairastua myös iäkkäänä. Tyypin 2 diabetekseen sairastutaan yleisimmin yli 50-vuotiaina, mutta myös nuorempana voi sairastua. Viime vuosina nuorten ja lasten tyypin 2 diabetes on yleistynyt myös Suomessa.
 

Lisääkö ikä riskiä sairastua?

Ikä lisää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, sillä iän myötä elimistön rasvakudos yleensä lisääntyy suhteessa lihaskudokseen. Perinnöllinen alttius, fyysisen rasituksen väheneminen, kudosten ikääntymismuutokset sekä mahdolliset sairaudet ja niiden hoito voivat altistaa verensokerin nousulle ja sen seurauksena diabetekselle. Näihin tekijöihin vaikuttamalla voidaan tehokkaasti ehkäistä ikäihmisten diabetesta ja sen liitännäissairauksia.
 

Miten eri kehitysvaiheet elämässä vaikuttavat sairauteen?

Fyysinen kasvu ja hormonaalinen kehitys lapsen kasvaessa nuoreksi lisäävät insuliinin tarvetta. Lapsen kasvaessa hänen oma vastuunsa hoidosta lisääntyy ja nuoren itsenäistyessä hän vastaa itse pitkälti hoidostaan, mutta tarvitsee vanhempien tukea. Nuoret ovat fiksuja ja osaavat kyllä hoidon, mutta nuoruusiän muut kehitystehtävät, kasvu ja muut kiinnostuksen kohteet vievät energiaa ja aikaa, jolloin diabeteksen hoito ei aina suju niin hyvin kuin itsekin toivoisi. Toisaalta murrosiän hormonimuutokset ja vaihteleva insuliinitarve tekevät hoidosta myös hyvin vaativan.
 
Aikuisella diabeteksen hoito kulkee mukana työelämässä, vapaa-ajalla, harrastuksissa ja perhe-elämässä. Diabeteksesta ei voi ottaa lomaa, se on läsnä 24/7 ja hoitoon liittyvät vaatimukset ja haasteet kulkevat mukana koko ajan. Sairaus saattaa joskus rajoittaa, eikä sitä aina voi hoitaa täydellisesti. Sen hyväksyminen vähentää henkistä taakkaa.
 

Miten diabeteksen hoito on vuosien varrella kehittynyt?

Sekä tyypin 1 että 2 diabeteksen hoidot ovat laajentuneet ja kehittyneet. Aikaisemmin diabetekseen sairastuminen tarkoitti vääjäämättä myös erilaisia lisäsairauksia ja ennenaikaista kuolemaa, nykyisellä hoidolla ja seurannalla voidaan ehkäistä lisäsairauksia ja jo mahdollisesti todettujen lisäsairauksien etenemistä.
 
Diabeteksen hoitoon on saatu aikaisempaa parempia ja turvallisempia lääke- ja insuliinivalmisteita. Joustava monipistoshoito ja insuliinin pumppuannostelun yleistyminen ja kehittyminen ovat helpottaneet tyypin 1 diabeteksen hoitoa arjessa. Erityisen tärkeä on ihan viime vuosina käyttöön saatu jatkuva verensokerin seuranta eli glukoosisensorointi, joka sekä parantaa hoidon tuloksia että elämänlaatua. Aikaisemmin ihmisen piti sovittaa oma elämänsä, syömisensä ja liikunta insuliinihoitoon, nyt päinvastoin insuliinihoito sovitetaan ihmisen elämään, syömiseen ja liikuntaan. Omahoidon vaatimukset eivät silti ole vähentyneet, jopa päinvastoin. Aikaisemmin lääkäri ”määräsi” hoidon, nyt diabetesta sairastavan on aikaisempaa enemmän otettava itse vastuuta hoidostaan.
 
 
 Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka