Sosiaalisen median koronaviruspotilaiden vertaistukiryhmän päivitykset ovat karua luettavaa. Suuri osa vertaistukiryhmän jäsenistä on työikäisiä aikuisia, jotka ovat sairastaneet tai epäilevät sairastaneensa koronaviruksen kevään aikana, mutta oireet jatkuvat yhä. Monenkirjavina.

Tyypillisimpiä oireita ryhmän jäsenten keskuudessa ovat erilaiset keuhko, sydän- ja vatsaoireet, päänsärky sekä lihas- ja kurkkukipu sekä yleinen voimattomuus myös ennestään hyväkuntoisten keskuudessa. Fyysisten oireiden lisäksi yhteinen nimittäjä koronan jälkimainingeissa on oireiden epämääräisyys ja epätietoisuus omasta terveydentilasta: useimmilla kliinisten tutkimusten perusteella terveydentilassa ei ole moittimista, mutta oma kokemus oireista kertoo toista tarinaa. Oireiden selittäjän ja lääketieteellisen diagnoosin puuttuminen aiheuttavat ahdistusta ja epäuskoa.

Sairas vai luulosairas?

Yksi pitkittyneistä oireista kärsivä on porvoolainen Sami Serell, joka epäilee saaneensa koronatartunnan vuoden alussa.

– Olen kärsinyt helmikuusta heinäkuuhun hengenahdistuksista ja pahoinvoinnista. Lisäksi kärsin yhtenään raajojen puutumisoireista, rintasärystä ja kivusta kainaloiden alla. Sydämeni ei tunnu pääsevän päivän aikana lainkaan lepotilaan, vaan pienikin rasitus saa sykkeen pamppailemaan, Serell kuvailee.

Sami Serell on tutkimusten mukaan terve, mutta oma kokemus terveydentilasta on toinen.

Serell epäilee saaneensa tartunnan vuoden alussa Porvoon sairaalasta, mutta miestä ei ole testattu. Sen sijaan kuluneiden kuukausien aikana sydän ja aivot on tutkittu, eikä verenkuvastakaan ole löytynyt mitään poikkeavaa.

– Lääkäri vertasi minua tietokoneeseen ja sanoi, että rauta on kunnossa, mutta softa on rikki. Minua pidetään luulosairaana täällä Porvoossa, Serell toteaa eikä itsekään enää tiedä, mihin uskoa.

Oletko sairastanut koronaviruksen? Osallistu RECOVID-20 -tutkimukseen

Helsingin yliopiston ja HUSin yhteistyössä toteuttaman RECOVID-20 -tutkimuksen tavoitteena on kerätä tietoa koronaviruksen vuoksi sairaalahoidossa olleiden potilaiden aivojen, sydämen ja keuhkojen toimintaan liittyvistä oireista ja erityisesti muistin, keskittymiskyvyn ja mielialan muutoksista 3 ja 6 kuukauden kuluttua sairaalahoidon päättymisestä.

Lisäksi tutkimuksessa kerätään tietoa sairaudesta toipuneiden lisätuen tarpeesta. Saatujen tietojen perusteella potilaita pyritään ohjaamaan terveydenhuoltojärjestelmän palveluiden pariin aikaisempaa tehokkaammin. Lisäksi tutkimustuloksia hyödynnetään uusien palveluiden kehittämisessä.

Lähde: Helsingin yliopisto