Kaamosoireisiin, masennukseen ja unettomuuteen perehtynyt tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden- ja hyvinvoinninlaitokselta kertoo, että jonkinasteisia kaamosoireita on lähes kaikilla suomalaisilla.

– Valon väheneminen saa ihmisen mielialan laskemaan, olo voi olla normaalia ärtyisämpi ja kinaa kanssaihmisten kanssa saattaa muodostua herkemmin. Univaikeudet ovat myös tyypillisiä kaamosaikaan, vaikka yöunet usein pitenevätkin. Uni on kuitenkin huonolaatuisempaa ja katkonaista, eikä tällöin virkistä, Partonen kuvailee kaamosoireita.

– Yleistä on myös sosiaalisen aktiivisuuden väheneminen. Toimintatarmon vähentyessä ihminen herkästi vetäytyy omiin oloihinsa. Samalla myös fyysinen aktiivisuus vähenee, syöminen lisääntyy ja paino vähän nousee. Tämän ketjun seurauksena tyypillisesti myös mieliala laskee entisestään, professori jatkaa.

Terveystutkimusten mukaan 25 prosenttia suomalaisista kokee kaamosajan oireilunsa ongelmallisena. Kaamosmasennus nimenä on kuitenkin harhaanjohtava, sillä varsinaista kaamokseen kytkeytyvää masennusta esiintyy vain noin prosentilla väestöstä.

– Toimintatarmon väheneminen ja mielialan lasku voivat kuitenkin haitata merkittävästi elämänlaatua ja arkea, Partonen täsmentää.

Valoa ja liikettä lääkkeeksi

Kaamosoireita voi kuitenkin lievittää yksinkertaisilla keinoilla.

– Tehokkain lääke kaamosoireita vastaan on valossa oleskelu. Nyt kun perinteiset etelän aurinkolomamatkat jäävät monelta tänä vuonna välistä, samat valon terveydelliset vaikutukset on saatavilla keinovalosta, Partonen sanoo.

– Tehokkaimman hyödyn kirkasvalolampusta saa, kun sitä käyttää aamun ja aamupäivän välisenä aikana yhtäjaksoisesti 30 minuutin ajan säännöllisesti viitenä aamuna viikossa. Etäisyys lamppuun ei saa olla liian suuri, jotta hoitotarkoitus toteutuu, tutkimusprofessori jatkaa.

Kirkasvalolampun lisäksi myös herätysvaloilla on todettu kaamosoireita vähentäviä vaikutuksia.

– Herätysvalo alkaa sarastaa valoa jo ennen herätyskellon soimista, ja herättää ihmisen luontaisesti yleensä noin viisi minuuttia ennen herätysäänen kuulumista, Partonen kertoo.

Kuntoliikunta on tutkimuksissa osoittautunut sekin tehokkaaksi kaamosoireiden taltuttajaksi ja toimintatarmon lisääjäksi, mutta sen vaikutukset oireisiin ilmenevät vähän hitaammin.

– Valo vaikuttaa kaamosoireisiin jo viikossa, kuntoliikunnalla voi mennä vähän kauemmin. Oireet kuitenkin lievittyvät, kun henkilö harrastaa kahdesta kolmeen kertaan viikossa sykettä nostavaa hikiliikuntaa vähintään 45 minuuttia kerrallaan, Partonen lupaa.