Tulokset perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2018 tekemän Huumekyselyn aineiston analyysiin, jonka tulokset on julkaistu uudessa Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä.

Nuorimmat 1990-luvulla syntyneistä olivat kyselyä tehtäessä vielä aktiivisessa kokeiluiässä eli 19–28-vuotiaita. Heillä kannabista kokeilleiden osuus todennäköisesti nousee vielä, kenties reippaastikin yli 40 prosentin. 2000-luvulla syntyneet ovat vasta tulossa kokeiluikään, mutta kokeilujen suunta on jo jyrkästi ylöspäin.

Vastaavasti 1980-luvulla syntyneellä Y-sukupolvella ja 1990-luvulla syntyneellä Z-sukupolvella amfetamiinin, ekstaasin, kokaiinin, LSD:n ja sienien käyttö on selvästi muita ikäryhmiä yleisempää. Tyypillistä Y- ja Z-sukupolville onkin, että heillä on kokemuksia selvästi useammasta aineesta kuin vanhemmilla sukupolvilla. 

”Meillä on totuttu ajattelemaan, että huumeiden käyttö kasvaa ja vähenee aaltomaisina trendeinä. Mutta jos katsomme eri sukupolvien huumeiden käyttöä, ovat huumekokeilut lisääntyneet sukupolvesta toiseen portaittain ja jatkuvasti ylöspäin”, kertoo THL:n tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen.

Uusi viestintäteknologia mullistaa huumemarkkinoita

Salattuun verkkoon (darknet) ja suojattuihin viestisovelluksiin perustuvien nettimarkkinoiden (cryptomarkets) globaali kasvu muuttaa huumeiden tarjontaa, mutta vuonna 2018 niitä hyödynsivät lähinnä nuorimmat ikäryhmät. Z-sukupolven huumeita käyttäneistä joka kymmenes kertoi hankkineensa aineensa aina tai useimmiten darknetistä ja kolmasosa sanoi asioivansa siellä joskus.

Koronapandemia on saattanut vahvistaa nettimarkkinoinnin osuutta, kun liikkuminen ja lähikontaktit ovat vähentyneet.

Asenteissa isot erot sukupolvien välillä

Y- ja Z-sukupolvien keskuudessa kaksi kolmasosaa oli sitä mieltä, että kannabiksen kokeilu sisältää korkeintaan vähäisen riskin. 

Myönteisimmin kannabiksen säännölliseen käyttöön asennoitui Z-sukupolvi, jonka miehistä 40 prosenttia ja naisista liki 20 prosenttia arvioi käytön riskit vähäisiksi. 

Suhtautuminen muiden huumausaineiden kokeiluun oli varovaisempaa, vaikka vastaajat näkivätkin eroja niiden välillä. Noin 30 prosenttia Y- ja Z-sukupolvien vastaajista piti ekstaasin kokeilua korkeintaan vähäisenä riskinä.

Kannabis on mielipideilmastossa ”paalupaikalla”. Yli puolet Y-sukupolvesta (54 %) ja Z-sukupolvesta (59 %) poistaisi kannabiksen käytön rangaistavuuden ja heitä vanhemmissakin ikäryhmissä runsas kolmasosa vastaajista ajattelee näin. Vaikka kannabiksen laillistamisen kannatus on selvästi tätä vähäisempää, sallisi valtaosa kaikista vastaajista jonkinasteisen laillisen saatavuuden, erityisesti lääkekäyttöön. Minkä tahansa huumeen käytön rankaisemisesta luopuisi vajaat 30 prosenttia Y- ja Z-sukupolvien suomalaisista. 

1980-luvulla syntyneet ovat murrossukupolvi

”Sukupolvinäkökulma tekee näkyväksi, miten erilaisissa kulttuurisissa ja yhteiskunnallisissa oloissa nuorison huumeisiin liittyvät kokemukset ja merkitykset ovat vuosikymmenten saatossa syntyneet. Herkässä nuoruudessa omaksutut merkitykset säilyvät usein varsin muuttumattomana läpi elämän. Tämä näkyy selvästi eri-ikäisten suomalaisten huumeita koskevissa mielipiteissä ja näkemyseroissa käytön vaarallisuudesta”, pohtii Nuorisotutkimusverkoston vastaava tutkija Mikko Salasuo

1980-luvulla syntynyt Y-sukupolvi näyttää huumesuhteen murrossukupolvelta. Heillä huumeisiin liittyvät kulttuuriset ilmaukset ja yhteydet moninaistuivat ja yleistyivät. Erottautuminen näkyy siinäkin, että he suhtautuvat säännölliseen humalajuomiseen kaikista pidättyvimmin. Murrosta on edesauttanut digitaalisen teknologian leviäminen, jonka myötä Y-sukupolvi on verkottunut osaksi kansainvälistä nuorisokulttuuria ja rakentanut suhteensa huumeisiin ennennäkemättömästä määrästä tietoa ja näkemyksiä. 

”Alle 40-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa omista tai kaveripiirin huumekokeiluista on tullut jo aika normaali juttu”, Hakkarainen sanoo.

Vaikka tässä tutkimuksessa on käsitelty lähinnä huumeiden kokeilua, tiedetään muista tutkimuksista, että kun päihteiden käyttö lisääntyy, lisääntyvät yleensä myös päihteiden käytön haitat. Kaikki eivät jätä käyttöä kokeiluihin tai onnistu hallitsemaan sitä muilla tavoin. 

”Erityisesti nuorimmat sukupolvet näyttävät aikaisempaa enemmän kokeilevan useampia eri huumausaineita ja käyttävän niitä yhdessä alkoholin ja lääkeaineiden kanssa”, toteaa THL:n erikoistutkija Karoliina Karjalainen.

”Suomalaisessa yhteiskunnassa ollaan uuden tilanteen edessä. Nuorten sukupolvien muuttunut suhtautuminen huumausaineisiin haastaa yhteiskunnan nykyiset politiikkalinjaukset samalla kun markkinoiden monimuotoistuminen, käytön lisääntyminen ja käyttötapojen muutokset luovat paineita yhteiskunnan palvelujärjestelmän ja toimintatapojen kehittämiselle”, kirjoittajat päättelevät artikkelissaan.

THL:n Huumekyselyyn 2018 vastasi 3 229 iältään 15–69-vuotiasta suomalaista.

 

Kannabiksen ensikokeilujen ajoittuminen syntymäkohorteittain