Uniapnea saa ylähengitystiet ahtautumaan toistuvasti yöunen aikana, mikä aiheuttaa hengityskatkoksia ja heikentää unenlaatua. Ylähengitysteiden ahtautumisen tiedetään altistavan muun muassa sydän- ja verisuonitaudeille sekä aineenvaihdunnan toimintahäiriöille. Ensisijaisesti uniapneaa ja sen liitännäissairauksia pyritään hoitamaan ylipaine- eli CPAP-hoidolla.

Tuore tutkimus osoittaa, että uniapnean liitännäissairauksien riskitekijöiden välttämisessä CPAP-hoidon vuorokausittainen kesto on ratkaisevassa asemassa.

– Tulosten perusteella CPAP-laitetta tulisi käyttää yli 4–6 tuntia päivässä, jotta voitaisiin saavuttaa mahdollinen suotuisa vaikutus sydän- ja verisuonitautisairastuvuuteen. Optimaalisesti käyttötuntien tulisi olla yli 6 tuntia päivässä. Tätä puoltaa myös se, että kokonaiskuolleisuuden todettiin olevan matalampi vain näillä potilailla, Myllylä kertoo.

Hoidon vaikutukset yleensä myös katoavat jo noin viikon käyttötauon aikana. Tutkimustulokset antavat siis selkeitä viitteitä siitä, että laitteen käytön kesto korreloi hyötyjen kanssa.

– Mitä pidempään laitetta käyttää, sitä parempi hoitovaste saadaan, Myllylä täsmentää.

CPAP-laite esittelyssä Uniklinikan avajaispäivillä Turussa.

Mikä CPAP?

  • CPAP-hoito on uniapneassa käytetty hoitomuoto, jossa hengitysteiden tukkeutumista estetään nenän kautta annetavalla ylipainehengityshoidolla.
  • CPAP-laitteeseen kuuluu kasvomaski, joka kiinnitetään letkulla laitteeseen.
  • Hoito voi alkuun kuivattaa nenän ja suun limakalvoja. Nenän oireita voi helpottaa nenähuuhtelukannulla ja kosteuttavilla sumutteilla. Suun kuivuutta voi vähentää kosteuttavilla geeleillä tai ruokaöljyllä.
  • CPAP-hoito ei poista sairautta, mutta parantaa elämänlaatua ja alttiutta liitännäissairauksiin vähentämällä hengityskatkoja ja parantamalla unta.