Suomi on sisäilmahaittojen kitkemisessä Euroopan kärkimaita, mutta silti sisäilmaan liittyvä oireilu on kansalaisten keskuudessa yleistä, erityisesti työpaikoilla. THL on käynnistänyt sisäilman laadun parantamiseksi ja siihen liittyvien terveysongelmien ennaltaehkäisemiseksi 10-vuotisen Kansallinen sisäilma ja terveys -tutkimushankkeen, jonka toteuttamassa väestökyselyssä selvisi, että sisäilmaan liittyvä oireilu ei ole vähentynyt samassa suhteessa rakennusterveyden kehittämistoimien kanssa. Kyselyn tuloksista kävi ilmi, että suomalaisten kokemus sisäilman haitoista ei ole linjassa tutkitun tiedon kanssa. 

”Sisäilman terveysriskit koetaan selvästi isompina kuin ne ovat, kun taas monet muut ympäristöriskit saatetaan ohittaa olan kohautuksella. Noseboilmiö onkin otettava huomioon aina, kun puhutaan esimerkiksi sisäilman riskeistä. Tämä koskee niin keskustelua lääkärin vastaanotolla, uutisointia kuin esimerkiksi insinöörin kommentointia rakennuksen kunnosta. Ilmiön huomioiminen on keskeinen osa oireilun ehkäisyä”, professori Juha Pekkanen sanoo.

Rakennusterveys ja siihen liittyvät haasteet ovatkin tutkijoiden mukaan oletettua moniulotteisempia kysymyksiä, eikä niitä ratkaista ainoastaan sisäilmaa parantamalla. Ilmanlaadun kehittämisen lisäksi tulisi huomioida aikaisempaa enemmän myös aiheen ympärillä käytävä julkinen keskustelu. Ympäristöriskien ylikorostaminen voi lisätä ihmisten kokemia oireita ja haittoja. 

”Kun työpaikalla aletaan epäillä sisäilmaongelmaa ja sen haitallisuutta terveydelle, sisäilman kielteinen merkitys kasvaa ja aletaan tarkkailla omia tuntemuksia suhteessa sisäilmaan. Sen myötä oireet helposti voimistuvat ja niiden yhteys sisäilmaan entisestään vahvistuu”, ylilääkäri Markku Sainio kuvailee noseboilmiötä.