Marko Uskelin ravasi vuosikausia työterveyshuollossa etsimässä selitystä kivuilleen.

– Crohnin tauti aiheuttaa muun muassa väsymystä ja vatsakipuja. Kun tautiani ei diagnosoitu, aloin itsekin uskoa, että olen vain laiska ja saamaton, kun en jaksa kuten muut, mies muistelee.
 

Lopulta vuonna 2011 tulehdus suolistossa äityi niin pahaksi, että Marko päätyi Tyksin leikkauspöydälle.

– Minut vietiin leikkauspöydälle syöpädiagnoosin kanssa. Toimenpiteen yhteydessä kuitenkin selvisi, että kasvaimen sijaan suolessani oli Crohnin taudin aiheuttama tukos, jonka lisäksi umpisuoleni oli tulehtunut.
 

Kivut jäivät leikkauspöydälle.

– Diagnoosi oli todella suuri helpotus. Alkuun oli vaikea sopeutua kivuttomuuteen, sillä ne olivat olleet osa minua puolet elämästäni, Marko naurahtaa.
 

Nykyisin sairaus pysyy kurissa säännöllisellä ruokavaliolla ja jatkuvalla lääkityksellä.

– Minulla on paljon ruoka-aineita, jotka eivät imeydy suolistossani. Sen vuoksi ruokavalioni on melko suppea. Peruna, kasvikset, punainen liha ja kala tulevat sulamatta läpi, joten syön paljon kanaa ja pastaa. Vitamiinit otan purkista ja pärjään hyvin, Marko kertoo.
 

Rekkakuskin ammatti vaihtui media-alan opintoihin.

– Vanha työni oli niin epäsäännöllistä, että sairauden hoitaminen oli haastavaa. Diagnoosi siis johdatti minut myös pitkäaikaisen unelma-ammattini opintoihin ja elämään haaveideni pohjoiseen Posiolle, Marko kiittelee.
 

Marko toimii myös Crohn ja Colitis ry:ssä vapaaehtoisena työntekijänä, vertaistukihenkilönä, hallituksen jäsennä ja sometiimin osaajana.

– Vertaistuen merkitystä ei voi väheksyä. Yhdessä kannettuna tautitaakka on pienempi. On tärkeää ymmärtää, ettei sairauden kanssa ole yksin, Uskelin kertoo kokemuksen syvällä rintaäänellä.
 

Marko Uskelin sairaus pysyy kurissa säännöllisellä ruokavaliolla ja jatkuvalla lääkityksellä

 Mikä ihmeen IBD ja Crohn?

  • Lyhennettä IBD (Inflammatory Bowel Diseases) käytetään kroonisista tulehduksellisista suolistosairauksista, joita ovat Crohnin tauti ja Colitis ulcerosa.
  • Länsimaisten elintapojen muutoksen myötä IBD on yleistynyt voimakkaasti. Vuoden 2019 lopulla diagnoosi oli noin 52 000 suomalaisella. IBD on yleisempi länsimaissa kuin kehitysmaissa. 
  • Taudin syy on vielä epäselvä, mutta altistavina tekijöinä on nähty olevan ainakin geeniperimä, ympäristötekijät, ruokavalio, antibioottien käyttö, korkea hygieniataso ja alhaiset D-vitamiinitasot.
  • IBD oireilee yksilöllisesti muun muassa ripulina, vatsakipuina ja tihentyneenä ulostamistarpeena.

Lue lisää: Crohn ja Colitis ry