Aivojen ikuinen mysteeri on pitänyt tutkija Mona Moisalan uteliaisuutta yllä vuodesta toiseen jo lukioajoista lähtien.

– Aivojen tutkiminen on kiehtovaa, sillä aivot vaikuttavat ihan kaikkeen mitä teemme, mutta silti niissä on vielä paljon sellaista, mitä emme ymmärrä tai mistä emme ole tietoisia.

Moisalalle aivojen tutkiminen on tapa hahmottaa psykologiaa.

– Aivot ovat selittävä tekijä sille, miksi toimimme kuten toimimme ja elämme sellaista elämää kuin elämme, tutkija kuvailee.

Digitalisaatio näkyy aivotutkimuksissa pitkäjänteisen keskittymiskyvyn heikkenemisenä.

– Lyhytjännitteinen toiminta, nopeatempoisen viihteen kuluttaminen ja useamman ärsykkeen yhtäaikaisuus saavat aivot ylikierroksille. Tämä heijastuu ihmisen keskittymiskykyyn ja sitä kautta oppimiseen sekä jaksamiseen, Moisala kertoo.

Aivojen ylikierroksilla voi olla myös syvempi merkitys ihmisen elämässä.

– Läsnäolo hetkessä on haastavaa, kun aivot juoksevat kierroksilla ja olo on levoton. Kyky olla läsnä puolestaan on yhteydessä ihmisen kokemukseen omasta onnellisuudestansa, psykologi avaa.

Aivotutkija, psykologian tohtori Mona Moisala

MoMoNäin hellit aivojasi

Lyhytjännitteisen ja nopeatempoisen toiminnan vastapainoksi aivot kaipaavat lepoa.

– Päivästä olisi hyvä pyhittää vähintään tunti ajalle, jossa älylaitteet, viihde ja informaatiotulva on siirretty kokonaan sivuun. Tietoista läsnäoloa voi harjoitella esimerkiksi ohjattujen mindfullness-harjoitteiden avulla, mutta toisaalta sama levollinen vaikutus voi olla saavutettavissa vaikkapa tiskatessa. Oleellista on se, että keskittyy yhteen asiaan kerrallaan. On se sitten hengitysharjoitus, jooga, metsäkävely tai tiskaaminen, ydin on siinä, ettei samanaikaisesti soi musiikki taustalla tai podcast pauhaa kuulokkeissa, Moisala kuvailee.

Kaikista tärkein aivolepo tapahtuu öisin.

– Älylaitteet uhkaavat keskittymiskyvyn lisäksi myös unta. Kun uni kärsii, muisti pätkii ja mieliala laskee. Unta voi suojella antamalla aivoille rauhan niitä aktivoivista ärsykkeistä viimeistään tuntia ennen nukkumaanmenoa. Jos iltaisin uni ei meinaa tulla ja päivän tapahtumat vilisevät vielä sängyssäkin mielessä, aivot eivät ole ehtineet palautua kuluneesta päivästä riittävästi. Tällöin on syytä panostaa enemmän lepoon, Moisala kertoo.

Lopuksi Moisala vastaa vielä ikuisuuskysymykseen. Voiko ihminen keskittyä kahteen asiaan samanaikaisesti?

– Ei voi. Ihminen voi kyllä tehdä kahta asiaa yhtäaikaisesti, mutta ainoastaan yhtä keskittymistä vaativaa kerrallaan. Aivot eivät nimittäin voi jakaa tarkkaavaisuuden valokeilaa, ja jatkuva hyppiminen asioiden välilläkin on aivoille raskasta. Ihminen voi ajaa autoa ja käydä keskustelua, sillä autolla ajo on aivoissa automatisoitu. Yksikin yllättävä tekijä liikenteessä saa kuitenkin keskustelun katkeamaan, Moisala havainnollistaa.