Unihäiriöitä on erilaisia, ja sama ihminen voi kärsiä useammasta unihäiriöstä yhtäaikaisesti. Yleisimpiä unihäiriöitä ovat univaje, unettomuus, uniapnea, levottomat jalat ja herkkäunisuus. Unihäiriöiden vaikutukset ihmiseen ovat moniulotteiset ja yksilölliset.

”Huonon unen vaikutus näkyy ihmisissä eri tavoin. Yksi on kireä kuin viulunkieli, toisesta tulee lapanen. Monelle huono uni näyttäytyy muistiongelmina, joillakin puolestaan keskittymiskyvyn herpaantumisena ja tapaturma-alttiutena. Usein oireet sysätään elämäntilanteen piikkiin, ja unihäiriö jää hoitamatta. Univajeeseen totutaan, ja olotilasta tulee uusi normaali”, Tuomilehto kuvailee haasteita yleistyvän kansantaudin taustalla.

Unilääkärin mukaan uni on ihmiselle myyttinen asia, jonka todellinen tila selviää vain tutkimalla.

” Ihminen on nukkuessaan tiedottomassa tilassa, eikä tiedottomassa tilassa tapahtuneita asioita voi raportoida eteenpäin. Näin ollen on ongelmallista, jos potilasta hoidetaan sen perusteella, mitä hän itse kertoo nukkumisestansa. Uni on fysiologiaa, ja lääkärin työ on hataralla pohjalla, jos se nojaa vain potilaan kertomukseen”, Tuomilehto herättelee.

Ihmisen kokemus omasta unesta voi olla kaukana totuudesta.

” Olen kohdannut vastaanotollani vuosien varrella potilaita, jotka oman kertomansa mukaan eivät nuku lainkaan, mutta todellisuudessa ihminen on ollut unessa kahdeksan tunnin ajan. Eräs asiakkaani puolestaan koki nukkuvansa hyvin, mutta sammui kesken vastaanoton”, Tuomilehto toteaa.

Unitutkimuksen avulla saadaan selville unenlaadun todellinen tila. Tutkimus lisää ymmärrystä, mikä motivoi muutokseen.

” Suuri osa ihmisistä haluaisi itselleen hyvän unen aikaansaannoksina syntyvän veitsenterävän olon, mutta sen eteen ei olla valmiita tekemään muutoksia päivärytmissä. Pelkät univinkit eivät toimi, sillä tieto yksin ei riitä muuttamaan toimintaa. Tarvitaan ymmärrystä unen merkityksestä, jotta muutos tapahtuu.”