Ohutsuolessa huonosti imeytyvien hiilihydraattien yhteyttä toiminnallisiin vatsavaivoihin on tutkittu aktiivisesti jo lähes 20 vuoden ajan, ja tutkimustulokset ovat osoittaneet lähes kolmen neljästä saavan avun herkkään vatsaan niin kutsuttuja FODMAP-hiilihydraatteja välttämällä.

FODMAP-hiilihydraattien yhteyttä vatsan toimintaan tutkinut ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaisen mukaan kyse on siitä, että osa hiilihydraateista kiehuu paksusuolessa, aiheuttaa suolikaasua ja sitoo vettä suoleen, mikä saa herkän vatsan ärtymään. Tällaisten hiilihydraattien lista on pitkä, mutta tyypillisiä oireiden aiheuttajia ovat esimerkiksi ruis, vehnä, ohra, sipulit, osa kaaleista, punajuuri, avokado, monet palkokasvit, isokiviset hedelmät ja makeutusaineet.

Listalla on monia terveydelle hyödyllisiäkin raaka-aineita, joten FODMAP-hiilihydraatteja ei kannata vältellä vain varmuuden vuoksi. Näiden raaka-aineiden välttämisestä ei myöskään ärtyvän suolen oireilun helpottamisen lisäksi muita hyötyjä.

Ärtyvän suolen oireyhtymään hoidoksi suositellaan ensisijaisesti liikuntaa ja kuituvalmisteita. Mikäli ne eivät tepsi, FODMAP-hiilareiden välttämisestä on todennäköisesti hyötyä. Tulosten pitäisi näkyä kuukaudessa, ja jos ei, kokeilu kannattaa hyödyttömänä lopettaa, neuvovat asiantuntijat.

Mikä ihmeen FODMAP?

 

FODMAP-rajoituksesta puhutaan myös FODMAP-ruokavaliona. Kyseessä ei kuitenkaan ole ruokavalio, vaan käymisreaktiolle altistavien ruoka-aineiden karsiminen ja korvaaminen.

 

FODMAP on lyhenne hiilihydraatteja kuvaavista sanoista fermentoituva, oligosakkaridi, disakkaridi, monosakkaridi ja polyoli.

 

FODMAP-hiilihydraatit imeytyvät huonosti ja aiheuttavat herkkää vatsaa ärsyttävän käymisreaktion eli fermentoitumisen.