Vuosi 2004. Kariitta Korpela oli allergiasairaalassa hoidattamassa atooppista ihottumaansa, ja kertoi samalla havainneensa huultensa turpoavan ruokailujen yhteydessä. Reaktioiden taustalla oli aina yksi yhteinen nimittäjä, maitotuote. Kariittalle tehtiin allergiatesti, jonka seurauksena maitotuotteet jätettiin hetkeksi pois. Seuraavassa testissä vasta-aineet nousivat pilviin, eikä Kariitta sen jälkeen sietänyt enää pieniäkään määriä maitoa.

– Näin vakavan maitoallergian puhkeaminen aikuisiällä on erittäin harvinaista, eikä syytä siihen ole löydetty. Lääkärini tosin sanoi, että myös elämänmuutokset vaikuttavat allergioiden taustalla, sekä positiiviset että negatiiviset. Itse menin naimisiin vuonna 2004, joten lieneekö tämä iloinen elämänmuutos vaikuttanut taustalla, Kariitta heittää.

– Toisaalta perinnöllinen alttiuskin on mahdollinen, sillä siskollani todettiin myös aikuisiässä maitoallergia. Tosin lievemmässä muodossa, nainen jatkaa.

Ravintolaillallisista ja matkustelusta nauttivalle Korpelalle maitoallergia toi pelon elämään.

– Maitoallergian kanssa eläminen osoittautui huomattavasi pähkinä- ja äyriäisallergioita haasteellisemmaksi. En ole koskaan pelännyt henkeni puolesta pähkinän tai äyriäisten vuoksi, vaikka myös niille altistuminen saa hengitystieni turpoamaan umpeen. Äyriäisiä ja pähkinää on kuitenkin ollut kohtuullisen helppo välttää myös ravintoloissa, Kariitta kertoo.

Maidon kanssa tilanne on ollut toinen.

– Olen saanut kokea, että ravintoloissa henkilökunnalle ei aina ole selvää, mitä maitoallergia tarkoittaa. Kun pyytää maidotonta, saa usein vastauksen, että kyllä tämä on laktoositonta. Maitoallergian vakavuutta ei aina myöskään tiedosteta. Sitä, että se vähäinenkin määrä voita ruoassa riittää tukkimaan hengitykseni. Olen myös saanut majoneesin tilalla smetanaa ja spagetin päällä juustoa, Kariitta kertoo kokemuksistansa.

Hän ei ole kuitenkaan antanut näiden kokemusten rajoittaa elämäänsä.

– Syömme ravintoloissa entiseen malliin ja matkustelemme yhä. Kohdemaasta riippuen ruokailun onnistuminen aiheuttaa aina vähän jännitystä, mutta menen sillä asenteella että pärjään vaikka sitten kekseillä ja banaaneilla, jos ei muuta, Korpela sanoo.

Vegaanikulttuurin yleistyminen näyttäytyy maitoallergiselle positiivisena muutoksena.

– Vaihtoehtoja on huomattavasti entistä enemmän ja on ihanaa, ettei aina tarvitse muunnella annosta, Kariitta kiittelee.

Siedätyksestä turvaa

Helpotusta allergikon elämään on tuonut myös siedätyshoito, joka aloitettiin vuonna 2017.

– Allergiani on niin paha, että näiden kolmen vuoden aikana olemme saavuttaneet hoidon avulla pisteen, jossa siedän maitoa 30ml vuorokaudessa. Kahden desilitran tavoitesietokykyyn minulla on tätä vauhtia todennäköisesti vielä muutaman vuoden matka, Kariitta arvioi.

Pienikin sietokyvyn lisääntyminen on kuitenkin tuonut turvaa elämään.

– Enää minun ei tarvitse pelätä henkeni edestä. Oloni on rennompi. Tietoisuus siitä, ettei pieni altistus ole hengenvaarallinen, luo mielenrauhaa, Kariitta kiittelee.